UITTOMIESTEN TALON KUNTO

Uittomiesten talo on tehty järeästä, paljon sydänpuuta sisältävästä hongasta, kuuden tuuman vahvuisesta hirrestä.
Talo on rakennettu vuonna 1892 ja sitä on laajennettu 1920-luvulla kaupungin puoleisesta päästä. Jatko-osa erottuu säästöbetonisesta umpisokkelista.

Alun alkaen talo on rakennettu nurkkakivien varaan, jonka jälkeen kivijalka on muurattu umpeen luonnonkivillä. Rakenteet ovat pysyneet kuivina tähän päivään asti.

Talon ulkokuori, öljymaalilla maalattu vaakaponttilaudoitus, on pääosin hyväkuntoinen, mitä nyt maali kulunut. Tosin 1920-luvun laajennusosassa vaakaponttilaudoitus on painunut kuprulle. Tämä johtuu siitä, että ulkovuoraustyöhön on ryhdytty ennen, kuin hirsikehikko on ehtinyt laskeutua luonnollisesti aloilleen. Lisäksi vaakalaudoituksen alla ei ole pystyrimoitusta, vaan laudat on lyöty suoraan hirsiin.


Kehikon epätasaisuutta lisää vielä omalta osaltaan se, että kehikkoon liitetyt kulmaraudat ovat jääneet kantamaan kehikon toista puolta.

Vesi on lahottanut talon huopakaton ja ainakin kahta kattotuolia. Piiput on muurattava osittain uudelleen. Pyhäjärven puoleisella ulkoseinällä ei ole rännejä, joten vesi on päässyt valumaan nurkkia pitkin alas aiheuttaen jonkin verran hirsivauriota.

Talon kahdesta kuistista läntinen eli Hyhkyn puoleinen kuisti on ollut todennäköisesti alun perin erilainen kuin nykyään. Tästä kielii ylhäällä kuistin vasemmassa nurkassa oleva leikattu räystäs. Alkuperäisessä kuistissa on ollut satulakatto, ja kuisti on ollut nykyistä kuistia pienempi.

Pihan lehtiä ja risuja ei ole haravoitu pois vuosiin. Ne ovat maatuneet paikoilleen, jolloin maa on noussut talon edessä niin korkealle, että kuistien puuhelmat ovat kiinni maassa. Kostea maa on lahottanut helmoja.   

Sisäpuolelta talo on päässyt rapistumaan. Seinien pinkopahvit ovat kostuneet ja irronneet monista kohdin. Länsipäädyn Pyhäjärven puoleisessa huoneessa löytyy vielä alkuperäinen panelointi ja listoitus, jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa. Alkuperäistä panelointia löytyy muualtakin talosta.

Useimpien huoneiden lattiassa on muovimatto, jonka alla on todennäköisesti puulattia. Länsipäädyn (Pyhäjärven puoleisessa) huoneen lattiassa on monta kerrosta levyä. Levyillä on yritetty pitää lattia lämpimänä sen jälkeen, kun rossipohjan eriste on painunut niin ohueksi, ettei lämmöstä ole ollut enää tietoa.

Joidenkin huoneiden lattia on vino. Syynä tähän on se, että lattianiskat on tuettu toisesta päästään uunin (ja piipun) perustuksen päälle. Tämä puoli ei ole kuitenkaan painunut samassa tahdissa kuin seinä, jolloin lattia on jäänyt vinoksi. Lattioiden ja välipohjien eristeenä on käytetty sahanpurua. Kun eriste on vuosien varrella painunut, jäljellä olevan sahanpurun kaveriksi on työnnetty lasivillaa. Huonosti kuivuva lasivilla on poistettava. Tilalle on tarkoitus laittaa kutterinpurua, selluvillaa tai muuta ekologista luonnonmateriaalia.

Ovet ja ikkunat ovat alkueräisiä. Niihin on käytetty hyvää, tiheäsyistä puuta, jossa ei ole juurikaan oksakohtia. Tällainen puu kestää pitkään, se ei taivu eikä pauku. Ikkunat kaipaavat vain kittiä ja maalia.

Talon keskellä on ollut Uittomiesten johdon konttori, jonka korkeita huoneita on komistanut korkeat parilliset peiliovet sekä huolelliset listoitukset. Ovet ja listoitukset ovat täysin korjattavissa.

Talon keskellä olevassa keittiössä on pamahtanut joskus vesiputki, joka menee rossipohjan läpi. Vuoto on lahottanut hirttä ja lattiarakenteita. Vuodon seurauksena, osittain lattianiskan päälle tehty, liesi on romahtanut.

Myös talon itäpäätyä on kohdannut jossain vaiheessa vesivahinko. Vettä on tullut katon läpi erityisesti 20-luvun laajennusosaan ja kuistin kattojiiristä Näsijärven puoleiseen pikkuhuoneen nurkkaan. Huoneessa vesivahinkoa on yritetty korjata avaamalla lattia moottorisahalla. Vesivahinko näkyy myös kuistin sisäpuolella. Vesi lahottanut kuistin lattiaan ison reiän.

Vaikka talon lisäosa on rakennettu hyvistä materiaaleista, vaikuttaa siltä, että se on tehty vähän kiireellä. Tätä osoittaa se, että lisäosan hirret on kiinnitetty alkuperäiseen runkoon kulmaraudoilla karaliitoksen  sijaan. Kulmaraudat ovat jääneet kantamaan hirsiä liiaksi, eikä rakennus ole päässyt laskeutumaan tasaisesti, jolloin hirret ovat jääneet vinoon. Tästä on seurauksena se, että seinä on vetoinen.

Uittomiesten taloon ei ole tehty korjauksia vuosikymmeniin. Talo on seissyt myös viimeiset vuodet tyhjillään. Hyvien materiaaliensa ansiosta se on silti täysin korjattavassa kunnossa, niin ulkoa kuin sisältä.

Teksti Marianna Laiho
Kuvat Irma Rantonen
Asiantuntijana rakennusrestauroija Kaius Paetau