Uuneista lämpöä

Uittomiesten taloa on lämmitetty uuneilla, joita on jokaisessa huoneessa. Uunit ovat edelleen käyttökelpoisia tai ainakin korjattavissa. Palomuureissa ei ole halkeamia.
Nykypäivän sääntöjen mukaan piiput on rakennettava aina omalle perustukselleen. Ennen vanhaan uunit saattoivat kantaa ainakin osittain piippua, ja talojen yläkertojen uunit olivat joskus jopa kokonaan piippujen varassa.

Joissakin Uittomiesten talon uuneissa löytyy halkeamia.
Talon kaupunginpuoleisessa päädyssä, Näsijärven puoleisessa huoneessa, on erikoinen yksityiskohta: uunin nuohousluukku on niin alhaalla, että se on melkein lattiassa kiinni. Syytä luukun sijainnille ei tiedetä.
Nuohousluukku lattiarajassa on joka tapauksessa paloturvallisuutta ajatellen huono paikka.  

Samaisen uunin yläosassa on aikakaudelle tyypillinen ilmanvaihtoventtiili, jota kutsutaan tähtiventtiiliksi tai ruusuventtiiliksi. Venttiilin kautta kulkee huoneilmaa piipun savuhormiin.  
Näyttää siltä, että piippu on tehty osittain uunin varaan. Jos uuni jouduttaisiin purkamaan, uutta uunia tehtäessä on varottava, ettei piippu putoa niskaan. Uuden uunin tekoa hankaloittaa myös se, että uunin hormiliittymä on saatava sopimaan täysin kohdalleen ja tiiviiksi piipun kanssa.

Uunien kuntoa sisäpuolelta voi yrittää tarkistaa digitaalikameralla, mikäli uunin savukanavaan mahtuu käsi. Kameralla tulos selviää yleensä helpommin kuin peilillä.

Jo 1920-luvulla uuni ja palomuuri on pitänyt tehdä erillisiksi, mikä näkyy myös Uittomiesten talossa.
Mikäli uunin ja palomuurin välisestä raosta tulee savua, uunin rakenteet eivät ole kunnossa. Raosta pääse myös ilma kiertämään, mikä parantaa lämmitystehoa.

Uittomiesten talossa on kaksi pönttöuunia, toinen yläkerrassa ja toinen alakerrassa.
Peltikuori säilyy pitkään hyvänä, joten kuoresta ei voi päätellä uunin sisäpuolen kuntoa. Jos uuniin tuli sortumia tai se nokeentui pahasti, uuni rakennettiin yleensä uudelleen. Se on yksi syy, miksi pönttöuuneissa ei ole useinkaan monia huoltoluukkuja.

Pönttöuunin tekeminen ei sinänsä ole kovin iso työ, paitsi silloin, jos uunissa on yläliittymä piippuun. Muurarilla on tällöin alaliittymää isompi urakka saada kaikki palat sopimaan tiiviisti yhteen.

Teksti Marianna Laiho
Kuvat Irma Rantonen
Asiantuntijana arkkitehti Harri Metsälä.