Kylätalot kuntoon

Entistä parempi korjausrakentamisilta Vanhalla kirjastotalolla 12.4.2012.

Kylätalo tarkoittaa kohtaamispaikkaa, jossa pidetään kyläjuhlia ja sitä voi varata häitä ja syntymäpäivä varten. Usein kylätalossa pidetään erilaista harrastustoimintaa tai vaikka elokuvailtoja. Talot ovat yleensä paikallisen kyläyhdistyksen omistuksessa. Vastuu talon kunnossapidosta ja toiminnasta on omistajalla eli yhdistyksellä.

Monet kylätalot on rakennettu 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, jotkut jo 1800-luvun lopulla. Kylätaloilla saattaa olla hyvinkin värikäs historia sota-, pula- ja nousukaudet nähneinä.

Kylätalot ovat paitsi kylän vakituisten asukkaiden, myös kesäasukkaiden käytössä. Osaa kylätaloista käytetään silloin tällöin, osaa hyvinkin ahkerasti.

Projektipäällikkö Anneli Halme Tampereen Ammattikorkeakoulusta kertoi Entistä parempi – korjausrakentamisillassa 12.4.2012 kokemuksia Kylätalot kuntoon –hankkeesta. Hanke kesti kolme vuotta.
 
Projektipäälliköt Matti Pollari Ekokumppanit Oy:stä ja Anneli Halme TAMK:ista.

Hankkeen toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Ahlmannin koulun Säätiö ja Ekokumppanit Oy. Kohteena oli 11 kylätaloa:

Viljakkalan seurojentalo (1920)
Västilän Voimantalo (1925)
Viialan Metsälinna (1956)
Rämsöön seuraintalo (1953)
Litukan kerhotalo (1953)
Lantulan kylätalo (1939)
Erkalan nuorisoseurantalo (1917)
Urjalan Työväentalo (1911)
Kutalan nuorisoseurantalo 1952
Pukaran kylätalo (1908)
Keson kylätalo (1885)

Kylätalot kuntoon –hanke tarjosi kylätalot omistaville yhdistyksille apua erilaisten kunnostustöiden suunnittelussa. Tärkeimmät painopisteet olivat energiatehokkuusremontit ja jätevesien käsittelyn päivittäminen vastaamaan nykypäivän vaatimuksia sekä ympäristön kunnossapito.

Yhdistystä autettiin tekemään kunnostussuunnitelma. Osa toteutti sen heti ja osa aikoo toteuttaa sen vasta myöhemmin. Toteuttamista varten kyläyhdistykset hakivat ulkopuolista hankerahoitusta. Remontti vaati myös omaa rahaa sekä innokasta talkooväkeä.

Kylätalot kuntoon –hankkeen yksi tärkeimmistä tehtävistä oli kannustaa yhdistyksiä suunnitelmien toteuttamisessa. Koska hankkeessa mukana olleet talot ja yhdistykset olivat hyvin erilaisia, jokaista autettiin kunkin tarpeiden mukaan.

Kaiken kaikkiaan hankkeessa tehtiin jätevesisuunnitelmia, kuntokartoituksia, rakennuksen yleiskunnon parantamiseen liittyviä suunnitelmia, erityissuunnitelmia sekä jätehuoltosuunnittelua, lähinnä kompostointikoulutuksen muodossa.

Maalämpö on kovassa suosiossa. Sen laitattaminen on kallista, mutta käyttökustannukset edulliset. Maalämpö kiinnosti myös monia kylätaloja.

Lantulan kylätaloon maalämpöjärjestelmä oli asennettu jo kaksi vuotta sitten. Muut hankkeen osapuolet kävivät tutustumassa siihen ja siitä  saadut kokemukset toimivat esimerkkinä muille.
 
Västilän ja Viljakkalan kylätalot esittelyssä.

Energiaratkaisujen vertailua tehtiin siten, että kylätalon tilaratkaisut, rakennuksen käyttö, kunto ja olosuhteet huomioitiin.  Esimerkiksi Västilän Voima ry:tä avustettiin maalämpöjärjestelmän hankintaan liittyvissä selvitystöissä, ja yhdistys päättikin hakea energiatukea järjestelmän hankintaan ja asennukseen. Maalämpö osoittautui Västilän Voimantalolla halvimmaksi ratkaisuksi.

Myös Viljakkalan seurojentaloyhdistystä avustettiin lämmitysjärjestelmän vaihdon suunnittelussa. Siellä edullisimmaksi lämmitysratkaisuksi tuli säteilylämmittimien kautta tapahtuva suora sähkölämmitys.

Västilän puuhamiehet Jussi ja Jaakko Kirjasniemi kokivat, että Kylätalot kuntoon –hanke tarjosi paljon asiantuntija-apua energiakysymyksissä ja ympäristönäkökohdissa yhdistyksen suunnitellessa kunnostushankkeitaan. Kunnostetuissa kylätaloissa kelpaa nyt pitää lämpimissä tiloissa jumppatunteja, erilaisia kursseja, tansseja, peli- ja elokuvailtoja.

Teksti Marianna Laiho, kuvat Irma Rantonen

Lisätietoja:
Kylätalo kuntoon. Opas kylätalon energia- ja ympäristöasioiden parantamiseen. Ekokumppanit Oy 2011.

katso myös
www.vastilanvoima.fi
www.seurojentalo.net
www.pirkankylat.fi/kylatalot